16.2.2018

SoLKi-työkalu yritysten kehittämisen ja kehittymisen tukena



Tulin mukaan SoteYBoost ryhmään syksyllä 2017 omien ammattillisten opettajaopintojeni myötä. Ensimmäisen tapaamisen aikana projektipäällikkö Eija Hautala esitteli sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan kehittämisen SoLKI-työkalun, joka herätti mielenkiintoni heti. Olen sairaanhoitaja, TtM ja ammattillinen ope-opiskelija, mutta olen työskennellyt viimeiset 10 vuotta yritysmaailmassa kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä toimin toimitusjohtajana pienessä seitsemän hengen yrityksessä, joka myy laitteita ja välineitä terveydenhuollon ammattilaisille ja jonkin verran myös kuluttajille.

SoLKI-työkalu liiketoiminnan kehittämiseen

SoLKi-työkalu on sote-yritysten liiketoiminnan itsearviointityökalu, jonka avulla yritys voi arvioida sitä, missä vaiheessa kehityspolkua he ovat. Työkalun avulla on helppo nähdä erilaisia kehityskohteita liiketoiminnan eri osa-alueilla. Yritysten on hyvä miettiä omia tavoitteitaan eli missä he haluavat kehittyä. Ei tietenkään ole tarkoitus, että kaikkia erilaisia yrityksiä pyritään saamaan samaan muottiin vaan jokainen miettii omat tarpeensa itse. Työkalun voivat täyttää kaikki yrityksen henkilöt tai sitten vaikka pelkästään yrittäjät ja johtohenkilöt.
Työkalussa on viisi ydinprosessia: yrittäjämäisyys ja liiketoimintaosaaminen, markkinointi ja myynti, palvelujen toteutus, asiakkuuksien hallinta ja kehittäminen sekä jatkuvan kehittämisen kulttuuri. Jokaisessa osa-alueessa toimintaa ja prosesseja arvioidaan kuuden osa-alueen avulla: toiminnan tila, henkilökunnan tiedot, taidot, kokemus ja asenne, toiminnan johtaminen ja hallinta, digitalisaation hyödyntäminen sekä sisäinen ja ulkoinen yhteistyö. Näitä arvioidaan kolmella eri kypsyystasolla.
Työkalun käyttäminen ensimmäistä kertaa vie aikaa yrityksestä riippuen puolesta tunnista tuntiin. On tärkeää, että jokainen täyttää lomakkeet rehellisesti - vääriä vastauksia ei ole. Meidän yrityksessämme työkalun käyttäminen on aloitettu siten, että yrityksen johtoryhmä on saanut lomakkeet täytettäväkseen. Vastaukset käydään läpi yhteisessä tapaamisessa. On mielenkiintoista nähdä, olemmeko löytäneet samat kehittämiskohteet ja mihin toiminpeiteisiin päädymme lopuksi. Yritksen pitäisi pysyä kehittymisen ja kehittämisen tiellä jatkuvasti.

Koulutustapahtuma Ylivieskassa 31.1.2018

SoteYBoost-projektin puitteissa kokoonnuimme Ylivieskan Centriaan iltapäiväksi käymään läpi työkalua ja testaamaan sitä käytännössä. Paikalla oli muutamia yrityksiä sekä alueen yritysneuvojia, jota voivat hyödyntää työkalua omassa työssään. Iltapäivän parasta antia oli juurikin työkalun testaamisen siten, että paikallaolevat yritykset täyttivät lomakkeita ja sen jälkeen yritysneuvojat käivät lomakkeita läpi yritysten kanssa. Oli ilo havaita puheenosinaa ja tiivistäkin keskustelua lomakkeen ja yritysten kehitystarpeiden tiimoilta.
Aikaa olisi varmasti voinut käyttää enemmänkin siihen, että lomakkeita käydään läpi yksityiskohtaisemmin, mutta ehkä sen aika on sitten henkilökohtaisessa tapaamisessa oman alueen yritysnevojan kanssa.

Lomakkeen kehittäminen sähköiseksi on tekijöiden tavoitteena jollain aikavälillä, se varmasti lisää työkalun käyttöä tulevaisuudessa.
Suosittelen kaikille yrittäjille ja yritykseille tutustumaan työkaluun innolla ja pelotta. Kysymykset/toteamat varmasti herättävät ajatuksia ja mietittävää arjen keskelle. Kaiken arkisen työn keskelläkin on tärkeää miettiä tulevaisuutta ja yrityksen haluttua suuntaa tulevaisuudessa.
Kiitos, kun sain olla mukana!
-Mari Nousiainen, TtM, sairaanhoitaja
SoteYBoost-hankkeen opettajaharjoittelija
mari.nousiainen@pedihealth.fi


Sote-yritysten liiketoiminnan kehittämisen itsearviointityökalu SoLKI on kehitetty Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTREssä.
Lisätietoja työkalusta: tutkijatohtorit Anna-Mari Simunaniemi (anna-mari.simunaniemi@oulu.fi) ja Kyllikki Taipale-Erävala (kyllikki.taipale-eravala@oulu.fi).


15.2.2018

Tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma

SoteYBoost-hanke järjestää työpajan, jossa perehdytään omavalvontasuunnitelmaan. Kaikkien sosiaali- ja terveyden-huollon toimijoiden, joilla on käytössään sähköinen asiakasasiakirjajärjestelmä, tulee tehdä kirjallinen tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma. Määräys koskee koko sote-alaa, niin organisaatioita kuin ammatin-harjoittajiakin. Tietosuojan omavalvonta-suunnitelman lisäksi yrityksillä voi olla toinen, itse palveluja koskeva omavalvonta-suunnitelma.

Maksuton työpaja on suunnattu hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille ja alan järjestöille.

Aika:                osa 1 ke 4.4.2018 klo 16.30-20.00, Nivala
osa 2 ti 10.4. klo 16.30-20.00, Ylivieska

Kouluttajat:   Heidi Ilmonen, yrittäjä,  MBA, Tradenomi, omavalvonnan kehittäminen
Marjut Jokela, yrittäjä,  TtM, Sairaanhoitaja (AMK), omavalvonnan kouluttaminen ja konsultointi

tai sähköpostilla satu.pinola(at)oamk.fi.

Lisätietoja eija.hautala(at)oamk.fi tai p. 050-5820070

Työpajan sisältö:
Työpajassa käydään läpi tietosuojan ja tietoturvan omavalvontaa, omavalvontasuunnitelman laatimista ja toteuttamista. Osallistujat saavat käyttöönsä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvän omavalvontapohjan, jota he lähtevät ryhmässä ja kouluttajien avustuksella täyttämään koulutustilaisuudessa.



Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).

Kutsu: Videon hyödyntäminen markkinoinnissa 1: Ideasta käsikirjoitukseksi




SoteYBoost- hanke järjestää kaksiosaisen koulutuksen, jossa perehdytään videoiden hyödyntämiseen markkinoinnissa. Ensimmäisessä koulutuksessa
pe 23.3.2018 perehdytään videon vaikuttamismahdollisuuksiin, videoilmaisun perusteisiin, sekä videoiden kuvaamiseen mobiililaitteilla. Osallistujat tekevät käsikirjoi-tuksen omaan lyhyeen videoon. Osallistujat kuvaavat video-materiaalia omalla älypuhelimella omalla ajalla, ennen seuraavaa koulutuspäivää. Toisessa koulutuspäivässä
ke 3.4.2018 klo 9-13 opetellaan videoiden editoimista ilmaisella open-source -ohjelmistolla, sekä valmiiden videoiden jakamistapoja. 


Koulutus on suunnattu hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille, sekä alan järjestöille. Koulutus on maksuton.


Aika:                Pe 23.3.2018, klo 09:00-13:00
Paikka:            Oamk Oulaisten kampus, Kuntotie 2, luokka 7
Kouluttaja:    Jukka Savilampi, media-asiantuntija, Oamk
Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/E3592B6FAEC67D48.par
tai satu.pinola at oamk.fi.


Ennakkotehtävä: Ota koulutukseen mukaan oma älypuhelimesi



Lisätietoja: Eija Hautala (at) oamk.fi p. 050-58 20070


Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).


14.2.2018

Kutsu: Rakenteinen kirjaaminen - mitä ja miten?



SoteYBoost- hanke järjestää valmennuksen, joissa perehdytään rakenteisen kirjaamisen yleisiin periaatteisiin ja sote-yritysten kirjaamisen erityispiirteisiin. Valmennuksessa käydään läpi kirjaamisen sisältöä ja tarvittavia työkaluja. Valmennuksen tavoitteena on asiakaslähtöisen ja laadukkaan kirjaamisen tuottaminen asiakkaan ja palveluntuottajan parhaaksi.

Työpaja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksien ja alan järjestöjen henkilöstölle.


Aika:                To 15.03.2018 klo 08:30-12:00
Paikka:            Oamk Terveysalan Oulaisten Kampus, Kuntotie 2, Oulainen
Ilmoittautuminen: 5.3. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/D692BC85CFCA4A90.par
tai satu.pinola@oamk.fi.



Koulutuksen sisältö:

Kirjaamisen periaatteet ja tarkoitus
Kirjaaminen asiakas- ja potilastyössä
Kirjaamisen merkitys asiakkaan ja työyhteisön kannalta
Rakenteisen kirjaamisen FinCC -luokitus
Rakenteisen hoitotyön suunnitelma, toteutus ja arviointi
Kirjaamisen harjoittelua esimerkkien pohjalta


Koulutus on osallistujille maksuton.
Lisätietoja Eija Hautala (at) oamk.fi p. 050-5820 070



Tilaisuus on de minimiksen alaista tukea ja näin ollen osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -todistus järjestäjälle ennen koulutuksen alkua (järjestäjä lähettää pohjan).

12.2.2018

POP-sotemaakuntavalmistelusta terveisiä!

Väliaikatietoa sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Johanna Kiiskilä piti 31.1 hankkeen tilaisuudessa esityksen Pohjois-pohjanmaan sote-suunnittelun tilanteesta.

Johannan diat löytyvät täältä.  

Huomioi erityisesti:

- asiakkaan valinnanvapaus, dia11
- tarkempi kuvaus, missä asiakasseteli on otettava käyttöön,  diat 12-13
- henkilökohtainen budjetti, diat 14-15.
- ja valinnanvapauspilotti diasta 17 alk.


Pohjois-Pohjanmaalle haetaan Valinnanvapauspilottia (1.7.2018-31.12.2019)
asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotointiin.

SEURAA pilotin edistymistä ja hae mukaan pilottiin. Pääset vaikuttamaan siihen, miten asiakaseteli ja henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön!


Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistusta voit seurata: www.popmaakunta.fi

Popmaakunta.fi etusivun alareunasta löydät alla olevan viestilaatikon, jonnetoivotaan yrittäjiltä kysymyksiä ja kommentteja sote-uudistukseen liittyen.   KÄY KIRJOITTAMASSA MIKÄ MIELTÄ PAINAA!

Niistä kootaan sivulle kysymyksiä-vastauksia palsta, vielä sellaista ei ole.



13.12.2017

Työpajoja keväällä 2018




Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus Ylivieskassa to 11.1.2018 - KOULUTUS TÄYNNÄ - tulossa myöhemmin keväällä toinen

Turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville henkilöille. Se antaa työntekijälle valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Koulutus on kestoltaan yhden työpäivän (noin 8 tuntia) mittainen.
Kurssin läpäisseet (lopussa kurssikoe) saavat kortin, joka on voimassa viisi vuotta.

Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ennalta ehkäisijänä ja pitää sisällään turvallisuuden kehittämisen teorian, ryhmätyön ja valinnaisen käytännön harjoituksen. Oppilaille jaettava aineisto sisältää lisäksi toimintaohjeita sekä tarkastuslistoja työpaikan turvallisuuden parantamiseksi.

Koulutus ei maksa mitään, mutta materiaali- ja korttimaksua jokaisen pitää maksaa 20€.

Koulutus tarjotaan yhteistyössä Osuuskuntien kehittäminen - hankkeen kanssa.

Maksimi osallistujamäärä 25, joten ilmoittaudu heti, niin mahdut mukaan.

Kouluttajana Timo Murisoja, Eduro-säätiöstä Rovaniemeltä.

******

PoPSTerilaisten järjestämä tilaisuus pe 12.1 2018 klo 8.00-11.00 Oulussa/ osallistua voi myös etänä


PoPSTerilaiset kutsuvat yrittäjiä keskustelemaan Pohjois-Pohjanmaan osalta valinnanvapaudesta, asiakasseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetista pe 12.1.2018 Ouluun, myös etänä mahdollista osallistua.


"Sote-palveluntuottajien rooli muuttuu uudessa valinnanvapausmallissa. Pohjois-Pohjanmaalla valmistaudutaan hakemaan henkilökohtaisen budjetin ja sosiaalipalveluiden asiakassetelin pilotointiin. Kutsumme sote-palveluita tuottavia yrityksiä kuulemaan ja keskustelemaan uuden valinnanvapausmallin ja pilotoinnin tuomista mahdollisuuksista ja yhteistyöstä perjantaina 12.1.2018 Oulun kaupungintalon valtuustosaliin. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Hyvää joulun aikaa ja tervetuloa tammikuussa Soteuttamoon!"

Kutsu ja ilmoittautuminen löytyy täältä.

******

GAS (Goal Attainment Scaling) menetelmä -työpaja katso ohjelma Kelan hyväksymä.

Aika: osa 1 ke 24.1 klo 8.30-16.00, Oulainen (luokka 6 ja 7)
           osa 2 ti 27.2 klo 8.30-16.00, Ylivieska, Centria (tilat C104 ja C101)

           osa 3 to 19.4 klo 8.30-16.00, Nivala, Nitek

******

Yrityksen liiketoiminnan itsearviointi SoLKI- työkalulla

Aika: ke 31.1.2018 klo 14.00-16.30 Ylivieska, Centria, tila C101

Yrittäjä voi arvioida SoLKI-arvioinnilla yrityksensä keskeisten osa-alueiden kypsyystasoja sekä tunnistaa liiketoiminnan kehittämiskohteita. Arvioinnissa on viisi osiota: Yrittämisen taidot ja liiketoimintaosaaminen, Markkinointi ja myynti, Palvelujen toteutus, Asiakkuuksien hallinta ja säilyttäminen ja Jatkuvan kehittämisen kulttuuri.

SoteYBoost -hanke järjestää työpajan, jossa pääset tekemään omalle yrityksellesi SoLKI-itsearvioinnin ja saat tarvittaessa apua sen tekemiseen. Työpajan aikana saat heti palautetta millä tasolla eri osa-alueet yrityksessäsi ovat sekä mihin mahdolliseen kehittämiskohteeseen jatkossa tulisi keskittyä.

klo 14   - Avaus, Eija Hautala SoteYBoost-hanke
              -  SoLKI-esittely: Anna-Mari Simunaniem ja Kyllikki Taipale-Erävala, SoteYBoost-hanke, Oulun Yliopisto
               - Yritystoiminnan kehittäminen ja tuleva sote-maakunta, Johanna Kiiskilä, POP-sotemaakuntavalmistelija
               
              -  Oman yrityksen arviointi SoLKI-työkalulla (yritykset)
              -  SoLKI-työkaluun tutustuminen ja arviointi osana yrityspalveluiden toimintaa (yritysneuvojat)

           
              -  Yrittäjien ja yritysneuvojien matchmaking: keskustelua havaituista kehittämistarpeista
              -  Loppukeskustelu ja yhteenveto, Mari Nousiainen

16.30     tilaisuuden lopetus.

Ilmoittautuminen 29.1.2018 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/693A34A31E81C24E.par



******

Rakenteinen kirjaaminen - mitä ja miten?

SoteYBoost-hanke järjestää valmennuksen, joissa perehdytään rakenteisen kirjaamisen yleisiin periaatteisiin ja sote-yritysten kirjaamisen erityispiirteisiin. Valmennuksessa käydään läpi kirjaamisen sisältöä ja tarvittavia työkaluja. Valmennuksen tavoitteena on asiakaslähtöisen ja laadukkaan kirjaamisen tuottaminen asiakkaan ja palveluntuottajan parhaaksi.

Tilaisuuden tarkempi sisältä ja ohjelma löytyy täältä.

Aika: to 15.3 klo 8.30.12.00, Oulainen, HL5

Ilmoittautuminen: 5.3. mennessä https://www.webropolsurveys.com/S/D692BC85CFCA4A90.par


******

Tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma -työpaja

Aika: osa 1 ke 4.4. klo 16.30-20.00 Haapavesi   
           osa 2 ti 10.4 klo 16.30-20.00 Kalajoki

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/E1B3DF3BB43F27A8.par

Työpajan tarkempi sisältö ja ohjelma löytyy täältä.


******

"Sote-palvelut - mitä tulevaisuudessa siintää " - hankkeen loppuseminaari ja verkostoitumistapahtuma

Aika:  25.4.2018 klo 12.00-17.00



*****


Palvelumuotoilu työpajoihin voi myös vielä ilmoittautua.
Kysy lisää eija.hautala (at) oamk.fi tai p. 050 -5820070

7.12.2017

Terveysliikunta yrittäjien stressin hallinnan ja työstä palautumisen keinona - videot




Oamkin fysioterapiaopiskelijat Heidi Jaakola ja Marika Pirinen ovat tutkineet opinnäytetyössään  

yrittäjien hyvinvointia ja tehneet yrittäjille tueksi kolme videota, joissa kerrotaan ja näytetään hyviä harjoitteita istumiseen ja selän hyvinvointiin liittyen.

Ryhtiä yrittäjille! videot löytyvät:



Alla olevassa artikkelissa käsitellään sosiaalialan yrittäjien työhyvinvointiin liittyviä psyykkisiä kuormitusasioita, työstä palautumisen tärkeyttä ja stressinhallintaan liittyviä asioita.  Lisäksi kerromme terveysliikunnan myönteisistä vaikutuksista yrittäjien työhyvinvointiin. Lopuksi esittelemme lyhyesti kehittelemämme tuotteen, joka on suunniteltu yrittäjien työhyvinvoinnin tueksi.

Työhyvinvointi ja sen merkitys yrittäjille

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa [1]. 

Työhyvinvointia on tutkittu yli sata vuotta. Aiemmin painopiste oli enemmän työn turvallisuudessa ja yksilön sairauden korostamisessa, kun taas nykyään suunnataan voimavaroja enemmän työyhteisön toimivuuteen ja terveyden edistämiseen. Useiden tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat luovempia ja tekevät enemmän tulosta. [2]

Niin kutsutun tasapainomallin mukaan työhyvinvointia on mahdollista edistää lisäämällä toimia työn voimavarojen kehittämiseksi ja pitämällä työn vaatimukset kohtuullisina. Voimavaroja lisääviä asioita pitäisi siis olla suhteessa enemmän kuin kuluttavia. Voimavaroja lisääviä asioita näyttäisivät olevan työn itsenäisyys, työn monipuolisuus ja kiinnostavuus, mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja säädellä omaa työtään. Voimavaroja vieviä asioita taas ovat muun muassa taloudellinen epävarmuus, johtamisen ja hallinnoinnin aikaa vievyys sekä tunne, että työssä on kiinni kokonaisvaltaisesti. [2]

Yrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat myös hänen persoonallisuutensa, niin kutsuttu psykologinen pääomansa ja palautumiskykynsä sekä sosiaalinen pääoma. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan itsetehokkuuden tai itseluottamuksen, toiveikkuuden, realistisen optimismin ja sitkeyden kokonaisuutta, joka edistää onnistumista epävarmoissa oloissa sekä vähentää psyykkistä kuormitusta. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan puolestaan työyhteisöön ja työilmapiiriin liittyviä seikkoja, joita ovat vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit sekä aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi. Näiden asioiden on todettu vähentävän sairastumisen ja masennuksen ilmenemisen riskiä. Mikäli yrittäjällä ei ole työyhteisöä, sosiaaliseen pääomaan vaikuttavat yhteistyökumppanit ja -verkostot. [2] 

Yrittäjät ovat vastuussa yrityksensä toiminnasta, tuloksesta ja mahdollisista työntekijöistään ja he  panostavat työhönsä ison osan elämästään. Hyvinvoivan yrittäjän voidaan ajatella olevan yhtä kuin hyvinvoiva yritys [3], joten itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimalla yrittäjä luo pohjaa myös yrityksen menestykselle tulevaisuudessa [4]. Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan työhyvinvoinnin hallinnan keinoja; on pystyttävä irtautumaan töistä ja asettumaan vapaalle, jotta seuraavana päivänä voi taas keskittyä täysillä töihin. Yrittäjiltä vaaditaan myös kykyä uudistua, sillä markkinat muuttuvat jatkuvasti. Tämä on huomattavasti helpompaa silloin, kun yrittäjän työhyvinvointi on kunnossa [5].  Erityisesti yksin yrittävän tärkein työväline on hän itse, mikä tarkoittaa sitä, että itsestä tulee huolehtia paremmin kuin esimerkiksi autosta, tietokoneesta tai muusta työvälineestä. Työuupumus pysäyttää yrityksen toiminnan varmemmin kuin mikään rikki mennyt työväline.
Työ ja elinkeinoministeriön 2008 -2009 tekemän tutkimuksen mukaan maamme sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Kuitenkin tutkittavista ikäryhmistä nuorimmat, alle 35-vuotiaat naisyrittäjät, kokivat harvemmin työn imua, tyytyväisyyttä ja omistautuneisuutta työhönsä kuin naiset heitä vanhemmissa ikäluokissa. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan psykososiaalista kuormittumista ilmensivät mm. stressin kokeminen ja kiire. Yrittäjistä lähes puolet koki stressiä (49,1 %) ja kiirettä (47,4 %) jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon. [6]

SoteYBoost -hankkeen sosiaalialan yrittäjien haastattelussa kävi ilmi, että myös he kokevat työnsä psyykkisesti kuormittavaksi. Työ koetaan kiireiseksi, työmäärä suureksi ja työperäisiä stressin oireita esiintyy lähes päivittäin. Yrittäjät kertoivat, että vapaa-aikaa on vähän eikä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen jää riittävästi aikaa. Vastuullisen työn vuoksi työasiat pyörivät helposti mielessä myös vapaa -ajalla ja työstä palautumisen sekä levon aika jäävät usein liian vähäisiksi. [7]

Työn psyykkisesti kuormittavat asiat sekä niiden vaikutus kehoon ja mieleen

Yrittäjyyteen liittyy useita psyykkisiä kuormitusasioita, kuten edellä mainitut kiireen tuntu ja henkisen kuormittavuuden kokemus, joilla on negatiivisia vaikutuksia niin mieleen kuin kehoonkin.Yhteys kehoon voi heikentyä, ja stressin huomaakin usein vasta stressireaktioista. Stressi lisää lihasten ja sidekudosten kireyksiä, joiden vuoksi verenkierto ja aineenvaihdunta heikkenevät sekä lihasten happamuustaso kasvaa kyseisellä alueella. Tämä saa aikaan kipureaktion, josta seuraa lisää jännitystä kehoon. Jatkuvan rasituksen johdosta ihakset heikkenevät ja muuttuvat aiempaa kömpelömmiksi. Tuntuma omaan kehoon heikkenee ja kehonhallinta vaikeutuu, jolloin loukkaantumisriski kasvaa. Lisäksi jatkuvat lihaskireydet saavat aikaan energian puutteen tunteen kehossa. Ulospäin stressi näkyy usein ryhdin muutoksina. Silloin kun yrittää jaksaa, ryhti voi olla ylikorostunut, mutta jos stressi saa antamaan periksi, ryhti voi romahtaa kasaan. [8]

Stressin kestolla on väliä. Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyväksi ja parantaa ihmisen suoritustasoa ja keskittymiskykyä. Pitkään jatkunut stressi ja kiireinen työtahti ovat kuitenkin vakavia uhkia terveydelle. Elimistön voimavarojen ollessa pidemmän aikaa epätasapainossa ympäristön vaatimusten kanssa, alkavat ihmisen keho ja mieli väsyä liian suuren kuormituksen johdosta.

Stressin oireet ovat hyvin yksilöllisiä, ja ne voivat esiintyä myös monella tavalla. Tavallisimpia stressin oireita ovat uniongelmat, joista myös sosiaalialan yrittäjät kertoivat kärsivänsä, sekä rytmihäiriöt, hengitystuntemukset ja vatsavaivat. Fyysiset oireet voivat kehittyä melko huomaamattomasti, ja ne saattavat näkyä kehollisina tuntemuksina, joita on aluksi vaikea tunnistaa.  Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä fyysisen ja psyykkisen ylikuormittumisen johdosta myös elimistön puolustusjärjestelmä ylikuormittuu ja ihminen altistuu monenlaisille tulehdustiloille ja sairauksille. 

Työstä palautuminen

Työstä palautuminen on psykofysiologinen prosessi, jossa mieli ja keho palautuvat työpäivän aikana kokemastaan kuormituksesta. Hyvät yöunet sekä sopivasti liikuntaa ja lepoa auttavat palautumaan raskaankin työputken jälkeen.  Vaikka työ jakautuisikin ruuhka-aikoihin ja hiljaisimpiin kausiin, eivät pelkät hiljaisemmat kaudet ja lomat riitä välttämättä palautumiseen. Yrittäjän tulee huolehtia viikoittaisesta vapaa-ajastaan, ja on hyvä, jos omia rentoutumishetkiä sijoittuu jokaiseen päivään.

Jokaisella on oma tapansa palautua työstä, ja riittävä palautumisen määrä voi olla hyvin yksilöllinen. Siihen vaikuttavat vahvasti persoonan lisäksi myös työ ja sen luonne. [9] Palautumisen riittävyyttä voi arvioida seuraavilla kysymyksillä: Onko minulla hyvä mieli? Koenko itseni terveeksi? Olenko motivoitunut? Koenko itseni pirteäksi, jaksavaksi ja aikaansaavaksi? Liikunnan määrällä ja palautumisen kokemuksella on todettu olevan annos vaste -suhde.10]

Passiivinen lepo on enimmäkseen nukkumista ja muuta rentoa oleilua, missä lihakset ja koko keho saavat täysin levätä. Ihminen nukkuu noin kolmasosan kaikesta ajastaan. ja sen takia uni on merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monet tutkimukset osoittavat, että uni on merkittävä edellytys ihmisen immuunijärjestelmän hyvinvoinnille, henkiselle tasapainolle sekä elimistön ja solujen kasvulle ja kehitykselle. [11]

Mikäli palautuminen jää liian vähäiseksi, yrittäjälle voi kehittyä pitkäkestoisia työhyvinvoinnin ongelmia, kuten työuupumusta. Työuupumukseen liittyy voimakasta väsymystä, kyynistynyt asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon heikentyminen. [12]

Terveysliikunnan merkitys työhyvinvointiin

Terveysliikunnalla tarkoitetaan terveyden ylläpitämisen ja edistämisen kannalta riittävän kuormittavaa ja riittävän usein tapahtuvaa liikuntaa. Terveysliikuntasuositusten mukaan kohtuukuormitteista liikuntaa tulee harrastaa 30 minuuttia päivässä, vähintään 10 minuutin jaksoissa, 5 -7 päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa 30 -60 minuuttia kolmena päivänä viikossa. Kuntoliikunta, urheilu, harrastuksiin tai työhön liittyvä ripeä liikkuminen sekä kodin ruumiilliset työt ovat useimmiten hyviä esimerkkejä terveysliikunnasta. Hyvin kevyt liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan ehtoja, mutta voi silti vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Kevytkin liikunta vähentää tutkimusten mukaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. [13]

Terveysliikunnalla on lukuisia terveysvaikutuksia. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, laskee kohonnutta verenpainetta ja veren kolesteroliarvoja, auttaa painonhallinnassa, parantaa tuki-ja liikuntaelimistön terveyttä sekä tasapainon hallintaa. Liikunnan on todettu olevan merkittävin yksittäinen keino ehkäistä monia kansansairauksia. Lisäksi se tehostaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa eli riski saada virustauteja, kuten flunssaa, laskee. [11]

Säännöllinen liikunta on yksi hyvinvoinnin tukijaloista. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuotantoa, joilla on nimensä mukaisesti mielialaa kohottava vaikutus. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat henkilöt ovat iloisempia ja sosiaalisempia Kuin sitä harrastamattomat. Lisäksi säännöllisesti liikkuvat kestävät paremmin psyykkistä rasitusta. Säännöllisellä liikunnalla on siis myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin sekä stressin hallintaan. Liikunnan myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia; ne kestävät vain päiviä tai viikkoja. Liikuntakuureista ei siis ole pitkäaikaista hyötyä, vaan terveyden ylläpitämiseksi liikunnan on hyvä olla koko eliniän jatkuva elämäntapa. 

Tuote

Opinnäytetyömme tuote on kolmeosainen "Ryhtiä yrittäjille!" -videomateriaali. Ensimmäisessä videossa kerromme, kuinka liikettä voi lisätä pitkäaikaisen istumisen lomaan. Lisäksi ohjaamme, kuinka selän neutraaliasento löydetään ja kuinka asentoa ylläpidetään liikkeessä. Toisessa videossa ohjaamme kohtuukuormitteisia selkää vahvistavia harjoitteita ja kolmannessa palauttavia ja selän liikkuvuutta parantavia harjoitteita.

Sosiaalialan yrittäjien työhyvinvoiniin perehtyminen oli mielenkiintoinen opinnäytetyön aihe. Opimme valtavasti yrittäjyydestä ja sen kuormitusasioista, työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä sekä videoiden kuvaamisesta ja jälkituotannosta. Työelämälähtöistä projektia oli mukava suunnitella ja toteuttaa, sillä tiedämme, että tuotteemme tulee varmasti käyttöön.

Yhteenveto

Työn kuormittavuuden ja työstä palautumisen tulee  siis olla tasapainossa kekenään. Terveysliikunta on yksi tehokas keino työstä palautumiseen. Lisäksi sen stressiä lievittävien vaikutusten ansiosta terveysliikunnalla on tärkeä merkitys koko työhyvinvoinnin edistäjänä. Liiallisen stressin välttämiseksi suositellaan tutkimaan ja kuuntelemaan itseään sekä omia tunteitaan. On tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistaan; terveydestä, ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista. [11]

 ------

Tämä artikkeli on osa opinnäytetyötämme, joka on nimeltään: Ryhtiä yrittäjille! Kotitreeniohjelma SoteYBoost–hankkeen sosiaalialan yrittäjille.  Artikkelin tavoitteena on kertoa sosiaalialan yrittäjien työn psyykkisistä kuormitustekijöistä sekä esitellä terveysliikuntaa ja sen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Aiheisiin tutustuimme tuoreiden kansallisten lähteiden avulla, joista kävi ilmi, että terveysliikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkkinä terveysliikunnasta esittelemme suunnittelemamme tuotteen, jota yrittäjät voivat käyttää työhyvinvointinsa tukena.


Lähteet
[1]  Pahkin, K., Halonen, K. 2017. Työterveyslaitos; Työhyvinvointi. Hakupäivä 2.11.2017. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
[2] Mäkelä-Pusa P., Terävä K., Manka M-L. 2011. Yrittäjien työhyvinvointi, työkyky ja kuntoutus 2011. Hakupäivä 3.11.2017. https://kuntoutussaatio.fi/files/676/Tyoseloste_41-2011.pdf
[3] Visuri S., Saarni H., Niemi L., Wibom H., Hämäläinen R. 2013. Hyvinvoiva yrittäjä - hyvinvoiva yritys –opas. Hakupäivä 31.8.2017 ja 7.11.2017  https://www.ttl.fi/hyvinvoiva-yrittaja-hyvinvoiva-yritys/
[4] Suomen yrittäjät 2017. Yrittäjän kunto on yrityksen elinehto. hakupäivä 21.4.2017,
[5] Tekniikan akateemiset. 2017. Yrittäjän työhyvinvointi. Hakupäivä 3.11.2017 https://www.tek.fi/fi/tyoelama/urapalvelut/uravalmennus/balanssia-elamaan-tyohyvinvointisivusto/yrittajan-tyohyvinvointi
[6] Palmgren M., Kaleva S., Jalonen P. & Tuomi K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Työ ja elinkeinoministeriö. Helsinki: Edita Publishing Oy
[7] Yrittäjien haastattelu, Oulainen 21.3.2017
[8] Sandström M., Ahonen, J. 2013. Liikkuva ihminen –aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus OY
[9] Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Helsinki: Talentum
[10] Uusitalo, A., Oksa, J., Lusa, S., Punakallio, A. 2017. Liikkuen vireäx työssä, webinaarisarja 1/3: Liikunta, palautuminen ja työkyky. Hakupäivä 12.11.2017. https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/2092017-liikunta-palautuminen-ja-tykyky-webinaaridiat
[11] Laukka, P. 2016. Urheilulääkäri: liiku ja urheile terveenä. Helsinki: Fitra Oy
[12] Ahola K., Tuisku K., Rossi H. 2015.  Terveyskirjasto, työuupumus (burnout).  Hakupäivä 11.11.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681
[13] Huttunen, J. 2015. Terveysliikunta –kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Hakupäivä 12.11.2017. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934&p_hakusana=terveysliikunta